Love in my life.. #5

Niall ei ehtinyt painaa kaasua. Isä pääsi autolle, ja riuhtaisi kuskinpuoleisen oven auki. Nopein liikkein hän tarttui Niallia paidankauluksesta ja yritti vetää tätä ulos autosta.
''Mihin helvettiin sinä olet viemässä tytärtäni?!'' hän karjui Niallille suomeksi, joten tämä ei ymmärtänyt sanaakaan.
''Isä päästä irti hänestä! Päätän nyt itse omista asioistani, enkä kaipaa sinua häiritsemään elämääni Lontoossa Niallin ja muiden kanssa!'' huusin, ja isän ilme muuttui aggressiivisesta hölmistyneeksi.
''Muiden? Sinähän et muuta kenenkään hinttipellen kanssa yhteen!''
''He eivät ole hinttejä, eivätkä myöskään pellejä! Ja heidän seuransa kelpaa aina enemmän kuin sinun!'' vastasin hänelle. Isä päästi pojasta irti, ja sekunitakaan epäröimättä vedin Niallin takaisin autoon ja suljin oven isän naaman edestä.
''Aja! Nopeaa!'' huusin hänelle. Täläkertaa ehdimme ajoissa, ja kuulimme kuinka isä jäi kiroamaan peräämme. Me aloimme nauraa helpotuksesta, mutta olimme silti hieman järkyttyneitä.
''Hän ei vaikuttanut kovin iloiselta pakoyrityksestämme'' Niall puuskahti naurukohtauksen jälkeen.
''Ei tosiaan. Meinasihan hän hakata sinutkin'' vastasin, ja vilkaisin Niallia. Isä oli ilmeisesti ehtinyt lyömään häntä, sillä pojan huulesta valui hieman verta.
''Ei kai? Minä kun luulin, että hän halusi vain iloisesti tervehtiä'' Niall sanoi, ja aloimme taas nauraa.
''Sinulla tulee muuten huulesta verta, löikö hän sinua?'' kysyin hieman huolestuneena.
''Niin taisi tehdä. Mutta ei jäädä murehtimaan sitä, puhdistan sen kyllä. Ihan itse''
''Etkä puhdista'' sanoin, ja aloin tonkimaan taskustani nenäliinapakettia. Vedin sieltä liinan, ja aloin pyyhkiä Niallin suuta.
''Äläs nyt. Ei tämä niin paha ole'' Niall sanoi, ja veti päänsä pois. Huokaisin, ja työnsin liinan taskuuni.
''Minne olemme muuten menossa?'' tajusin kysyä.
''Liamille. Unohdin kertoa, että hän ja Louis olivat ajelemassa josain, ja heitä vastaan oli tullut täydellinen, iso kaunis talo vastaan. Ja arvaa mitä? Se oli myytävänä!'' Niall sanoi ja katsoi minua innoissaan.
''Eihän? Tuohan on aivan mahtavaa! Ostivatko he sen?'' kysyin silmät loistaen.
''Eivät vielä. He haluavat ensin näyttää sen meille, ja tiedustella mielipiteemme''
''Aijaa. No, milloin menemme katsomaan asuntoa?'' kysyin. Halusin saada tietää mahdollisimman nopeaa, milloin muutamme ja muutammeko edes siihen taloon.
''Liam ei kertonut'' Niall vastasi kohauttaen olkiaan.

Pian tulimme tuttuun pihaan, ja Zayn ja Harry juoksivat meitä vastaan. Liam ja Louis eivät ilmeisesti olleet vielä tulleet.
''Herranjestas! Niall, oletko kunnossa?'' Zayn huusi jo kaukaa, ja syöksyi luoksemme.
''Eihän tässä mitään, olen ihan kunnossa'' Niall vakuutti, ja siirsi katseensa minuun. Harrykin pääsi viimein luoksemme, ja sieppasi minut syliinsä.
''Ehdimme huolestua tosissaan, kun kuulimme että isäsi on tullut Lontooseen'' hän alkoi selittää.
''Onneksi mitään ei käynyt, mutta järkytyimme molemmat aika pahasti'' Niall sanoi, ja katsoi Harrya kysyvästi. Harry vastasi katseseen, ja laski minut alas.
''Saatte kyllä kertoa kaikki mitä siellä tapahtui'' Zayn vaati.
Kävelimme sisään, ja menimme suoraan keittön pöydän ääreen.
''Kerrotaan sitten, kun Liam ja Louiskin tulevat. Hekin varmasti haluavat kuulla mitä meillä tapahtui. Nyt minun on pakko päästä suihkuun'' ilmoitin, ja lähdin kohti kylpyhuonetta.
Tulin suihkusta, ja menin vierashuoneeseeni. Onneksi olin jättänyt sinne aiemmin vaatteita, sillä olimme jo arvanneet, että tässä tulisi käymään jotenkin näin. Vaihdoin vaatteet, ja menin takaisin keittiöön. Liam ja Louis eivät olleet vieläkään tulleet. Harry, Zayn ja Niall istuivat edelleen pöydän ääressä samoissa asennoissa kuin lähtiessäni. Pian kuulin auton äänen. Ryntäsimme kaikki kolme kerralla ikkunan luo, ja huomasimme huolestuneen näköisen Louisin, joka astui ulos Liamin autosta. Liamkin kömpi ulos, ja lukitsi  autonovet. Pian ovi kävi, ja pojat tulivat sisään.
''Iris ja Niall! Oletteko kunnossa?'' Liam huudahti ensimmäisenä meidät nähtyään.
''Joo, kaikki hyvin. Henkisesti hieman järkyttyneitä, fyysisesti ihan kunnossa'' Niall sanoi ja hymyili minulle.
''Ainakin osittain'' lisäsin nopeasti ja katsoin Niallin huulta, jonka veri oli värjännyt viininpunaiseksi.
''Kertokaa jo mitä tapahtui! En jaksa odottaa'' Harry märisi, ja nyki minua hihasta kuin kärsimätön pikkulapsi.
''Hyvä on, herra utelias'' huokaisin kyllästyneesti, mutta aloin silti kertoa. Pojat kuuntelivat tarkkaavaisina joka sanan, jottei mitään vain pääsisi lipsumaan ohi korvien. Pystyin puhumaan selvästi Niallin paikalle ilmestymiseen asti, mutta sitten kyyneleet tukkivat silmäni, ja kurkkuuni tarttui palanen. Käänsin katseeni poispäin pojista.
''Iris? Mikä nyt tuli?'' kuulin Louisin kysyvän.
''Tuota... Taitaa olla parasta että minä jatkan tarinaa'' Niall sanoi nopeasti, ja siirsi kätensä olkapäälleni.
Niall kertoi jutun loppuun, ja pojat tulivat halaamaan minua. Zayn toi minulle ja Niallille teetä, ja Harry laittoi harmaan hupparinsa hartioilleni. Louis istui minua vastapäätä, ja pyyhki kasvoiltani levinneet meikit. Liam oli vieressäni, ja lausui korvaani rauhoittavia sanoja. Minua alkoi väsyttää. Nukahdin sohvalle, ja pojat lähtivät kukin omaan suuntaansa, sillä he eivät halunneet herättää.


Heräsin aamulla vierashuoneesta. Kuulin kovaäänistä keskustelua alakerrasta. Mielenkiintoni heräsi, ja nousin ylös. Vaihdoin päälleni valkoiset shortsit ja löysän sinisen topin, jossa oli ristikuvio keskellä. Keskustelu kuului aina vain kovempana, joten lähdin alakertaan ottamaan selvää mistä kiikastaa. Jäin seisomaan portaiden alapäähän, ja katseeni osui mieheen, jota en ollut ennen nähnyt. Harry oli hänen edessään, selin minuun päin. Hän sanoi miehelle jotain, mitä en kuullut. Mies ojensi pojalle jotain papereita, ja lähti talosta ovet paukkuen.
''Veljet!'' huudahdin. Silloin Harry huomasi minut.
''Kas, huomenta Iris. Miten sinä näin aikaisin olet hereillä?'' Harry kysyi, ja hymyili vinoa hymyään.
''Samaa voisin kysyä sinulta. Aamuseitsemältä kuuluu huutoa niin että talo raikuu'' tokaisin, ja loin poikaan
kysyvän katseen. Harry huokaisi, ja viittoi minut istumaan keittiönpöydän ääreen.
''Kuulit siis pienen keskustelumme?'' hän kysyi hiljaa, ja katsoi minua sivusilmällä.
''Kuurokin kuulisi tuollaisen karjumisen'' tokaisin, ja hörppäsin teetä jonka Harry oli tuonut pöytään.
''Se oli ulosottomies. Kyseli Liamista, mutta tämä nukkui vielä, joten puhuin hänen puolestaan...'' Harry aloitti, ja loin häneen kummastuneen katseen.
''Mitä hän halusi?'' kysyin, vaikka tiesin tasan tarkkaan, miksi hän oli tullut tänne.
''No, kuten hyvin tiedät, meidät kaikki on pakotettu pois entisistä kodeistamme. Aina, joka ikinen kerta, kun muutamme jonnekkin, ei kestä kauaa ennenkuin fanit onnistuvat löytämään kämppämme''
''Asiaan'' sanoin kyllästyneesti. Tiesin hyvin, mitä hän tarkoitti.
''Hän yritti potkia Liamin pihalle jo nyt, mutta sanoin vastaan. Eihän meillä olisi paikkaa minne mennä, sillä minä ja Louis olemme luopuneet kiinteistöistämme''
''No olisittehan te voineet tulla meille siksi aikaa, kunnes löydämme sen yhteiskämpän!'' huudahdin, ja nousin seisomaan.
''Se kämppä on löydetty jo'' Harry hymyili, ja jatkoi:
''Vielä pitää vain ostaa se'' hän selitti, ja vei lautasen ja teekuppinsa tiskipöydälle.
''Mitäs te täällä seurustelette? Ja Harrykin on harvinaisen aikaisessa'' Liam ihmetteli kävellessään portaita alas.
''Eipä sen erikoisempia, ja kai sitä nyt jonkun täytyy ulosottomiehelle ovi käydä avaamassa'' Harry sanoi muina miehinä.
''Ja huutaa samalla niin että koko talo herää?'' kuului närkästyneen Zaynin ääni takaamme. Hänen hiuksensa roikkuivat märkinä otsalla.
''Ole sinä hiljaa siinä ja painu vaikka takaisin suihkuun, vai loppuiko hiuslakasta pito?'' Harry heitti.
''Lopettakaa. Minun piti eilen kertoa teille siitä kämpästä jonka Louisin kanssa löysimme'' Liam vaihtoi aihetta, joka oli itseasiassa hyvä asia.
''No kerroppas sitten'' Zayn sanoi, ja mulkaisi Harrya joka virnuili tälle ilkikurisesti.
''Kerro mitä mistä?'' Niall kysyi haukotellen. Harryn ja ulosottomiehen keskustelu taisi herättää jopa hänet.
''Hys!'' Harry hyssytteli Niallia. Niall katsoi loukkaantuneena Harrya, joka kääntyi takaisin Liamin puoleen. Hän sai tänään paljon negatiivista huomiota.
''Niin kuin olin sanomassa, talo johon ilmeisesti muutamme.....'' Liam sanoi, muttei ehtinyt jatkaa pitemmälle, sillä Louis ryntäsi sohvalle, ja työnsi kätensä Liamin suun eteen.
''Anna minä kerron! Anna kun minä!'' Louis huusi. Hän sitten osasi joskus olla kuin pikkulapsi.
''No kerro sitten'' Liam tiuskaisi, ja lähti keittiöön. Niall seurasi perässä.
''Talon pihassa on suuri uima-allas, ja suuri nurmikenttä. Itse talo on valkoiseksi maalattu kolmikerroksinen kivi'' Louis intoili.
''Ööh.. Siis kivirakennus?'' sanoin väliin nauraen.
''No oli mikä oli, kivestä se kuitenkin on''
''Vai että kivestä... '' Harry tirskahti, ja repesimme kaikki kuuluvaan nauruun. Myös Niallin nauru kuului keittiöstä.
''Jatka'' Zayn sanoi naurun seasta.
''Sisältä talo on... noh... Mennään tänään itse vilkaisemaan, niin ei tarvitse selittää! Ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!'' Louis totesi.
''Kuka sanoi tuhat kanaa?'' Niallin pää pisti esiin keittiöstä. Saimme taas naurukohtauksen, ja pojat lähtivät pukeutumaan jotta pääsisimme katsomaan tulevaa kotiamme.





// sori näitten kuvien kanssa oli jotain häikkää :(
              tässä asu :D (älkää välittäkö kuvan henkilöstä)

                                                          Iris

Ja tän te varmaan jo tunnetteki :D Thö Nialler